torstai 27. joulukuuta 2012

On hanget korkeat nietokset... ja muuta jouluista sekä Sisu

Hyvissä ajoin joulukuun alussa aloin suunnitella joulusiivousta. Eihän sellainen - siis yleensä juuri minkään asian hoitaminen hyvissä ajoin - ole minulle ihan luontaista, mutta sain innoituksen puuskan, kun parveke oli puolillaan lunta ja ulkolämpötila oli noin -18. Ulkoilua ei voinut ajatellakaan, joten päätin sulattaa pakastimen. Sisu hääräsi mukana minkä ehti, ja niinpä  kannoin hänet saunaan päiväunille. Kun pakastin oli jo kuivatteluvaiheessa, päästin Sisun taas keittiöön. Heti hän kiirehti tarkastamaan, olinko tehnyt työni huolellisesti.



Ihan sisään kaappiin piti pojan mennä nähdäkseen, olinko hoitanut siivoushommani hyvin. En kuullut mitään valituksia, joten eikun kissa pois kaapista, ovi kiinni ja kaappi kylmenemään.

 



Parvekkeella oli todella Antti-myrskyn tuomaa lunta ainakin kissan polviin asti. Varpaita taisi vähän palella, kun välillä näin Sisun seisovan hangessa kahdella jalalla, jotka eivät suinkaan molemmat olleet takajalkoja. Oikeanpuoleinen kissa asustaa parvekkeella kesät talvet ja on tehty puusta.


Sisu on huomannut seinällä jonkun talviötökän; se pitää katsastaa vähän lähempää, jos sen voisi vaikka syödä, siis pakastettuna.

Lumenpoistoa varpaista!
Lopuksi on syytä tarkistaa myös, olenko asetellut parvekkeen pienet jouluvalot kauniisti ja tasaisesti havujen päälle. Havunneulaset pistelevät ilkeästi urhean pojan varpaita.

Tämän vuoden joulupuumme on valmiina täydessä loistossaan. Kukapa muu siellä seisoo takajaloillaan tutkimassa alaoksien koristeitä kuin utelias Sisu-kisu, meidän jokapaikan höylä.

Meidän joulukukka on amaryllis. Pidän siitä itse kovasti, samoin Sisu. Meillä onkin ollut pientä erimielisyyttä siitä, miten läheltä kukkaa kuuluu ihailla. Mielestäni katseluetäisyys riittää, Sisun mielestä taas kuononkosketusetäisyys.

Tämä yksilö amaryllisten joukossa on  aika ihme: se tuotti kolme kukkavartta, joista ensimmäiseen tuli viisi kukkaa, toiseen kuusi, ja nyt kolmas varsi rehentelee myös viidellä kukalla.

Sisu ja amaryllis samassa kuvassa ja huom! Sisu ei nuuski eika taputtele kukkaa, ei myöskään nojaa siihen niin kuin yleensä.



"Ruokasalin" pöytää koristaa valkoinen amaryllis sekä Sisu.

Tässä Sisu haistelee kukkaa, etutassut ovat jo valmiina tarttumaan siihen, ja tuota pikaa kissa nojasi kukkaan niin voimallisesti, että se kuukahti ihan vinoon. Nöpö, Julinka ja Kaisa eivät välitä tuon taivallista amarylliksestä, eikä Sisukaan sitä kaikeksi onneksi nakertele. Tietääkseni kasvi on myrkyllinen, joten jos olisin huomannut Sisun tutustuvan siihen maistelemalla, olisin tietenkin vaihtanut joulukukkaa - ja se olisi ikävää, koska pidän amarylliksestä.