maanantai 22. joulukuuta 2014

Vuoden lyhin päivä

Maisema ulkona on kuin vanhanajan joulukortista, lumisen valkoinen. Ruuhka ja tungos kaduilla ja kaupoissa on ihan nykyaikaa - siis valtava. Tänään on vuoden lyhin päivä, siis siltä kannalta katsottuna, että aurinko näkyy (jos jossain näkyy, ei täällä lumisateen seassa) taivaanrannassa vähimmän aikaa koko vuonna. Huomenna päivä on jo hitusen pitempi kuin tänään, mikä tosiasia lohduttanee kaamosmasennuksesta kärsiviä.
Kissat eivät kaamosta tunne, päinvastoin. Kun yö on pitkä ja pimeä, sitä paremmin uni maistuu.
Sisu nukkuu pesässään olohuoneen sohvalla. Leuka on aseteltu kolmen tassun varaan. Korvien asento paljastaa, että aivot ovat rekisteröineet jonkin viestin.

"Jaksaisikohan haukotella?"

"No mutta mitä mä kuulen keittiöstä? Kuka siellä liikkuu?"

Nöpö-vaarihan se siellä hiippailee. Se on hypännyt pöydälle nuuhkimaan amaryllistä.

"Nythän mä putosin pesästä unipäissäni! Onneksi tänne sohvan puolelle enkä tuonne toisella, siellä olisin kolahtanut kovalle lattialle. Ei mar, nyt haukottelen oikein olan takaa ja jatkan sitten  unia. Ettei vaan jää päiväunet liian lyhyiksi, kun Marjatta sanoi, että tänään on vuoden lyhin päivä!"

Ei kommentteja: