Kuka koputtaa ruokakaapin ovea?

Edellisessä jaksossa Sisu siis kuulee, miten joku nälkäinen perheenjäsen kolkuttelee ruokakaapin ovea. Kaisa-äiti se ei varmaankaan ole, hänellä ei ole tapana potkia ovea vaan hän istuu paikoillaan sen edessä ja antaa äänimerkkejä. Itse asiassa hän määkii kuin lammas. Nälkäinen Julinka-mummu toisaalta kyllä käyttelee tarmokkaasti etutassujaan kaapinovella yrittäessään sitä auki. Mutta Julinkahan ottaa tupluureja Hesarin päällä. Sisu loikkaa hyllyltä alas ja rientää keittiöön.

 

Nöpö-vaarihan se siinä istuskelee mietteliään näköisenä. Täysin vastoin tapojaan hän on ottanut vain ihan pienet aamupäiväunet, kömpinyt alas saunan lauteilta ja köpötellyt keittiöön etsimään lisäystä aamiaiseen. Nöpölle käy usein niin, että hän ei muista syödä kerralla tarpeeksi, ja sitten pitää tulla pyytämään santsia. Meillähän ei voi jättää ruokaa lojumaan minnekään, koska Julinka-mummu ei jätä koskaan mitään syömättä, olipa ruoka kenen hyvänsä!

Sisu: Moi vaari, mä kuulin kun joku kolisteli kaapinovella. Säkö se olit? Annas kun mä nuolen sun turkikset ojennukseen!
Nöpö: No ei nyt tarvitse, kiitos vain - tai jos ihan vähän sitten.

Sisu: Kuule vaari, oleksä unohtanut eilen pestä hampaat, näyttää vähän siltä?
Nöpö: Poika, poika, älä rupea hävyttömäksi vanhalle vaarille. Tottakai hampaat on puhtaat ja raikkaat, ja miksi oikeastaan tunget niin lähelle!

Sisu: Ja sitten mä pesen sun nenän ja silmät ja ehkä vielä korvatkin. Miten niin hävytön? Emmä voi pestä sun naamaa jos mä olen metrin päässä, kieli ei ole niin pitkä.
Nöpö: Tarkoitan vaan, että nyt pesu saa riittää!

Sisu: Jos sä nouset takatassuille niin mä myös. Sitä paitsi mulla on molemmat etutassut ilmassa, sulla vaan toinen. Mä näytän ihan mangustilta, joo - mutta sulla kyllä on aika tuima ilme!
Nöpö: Yritän tässä elekielellä ilmaista sen minkä jo sanoin, nyt pesu poikki. Puhtaus voi olla puoli ruokaa, mutta nyt jo haluaisin sen toisen puolen ihan hampaisiin narskuteltavaksi.

Sisu: Okei, viesti meni perille. Mutta kai saan sentään putsata oman häntäni ennen ateriaa?
Nöpö: Sinun häntäjuttusi ei ollenkaan kuulu minulle, ole hyvä vain.

Pojat suunnistavat sulassa sovussa, arvojärjestyksessä, sen kaapin ovelle, minkä takana kuivamuonapurkit ovat tallessa.

Voi meidän nälkäisiä poikia! Vanhaherra ja pikkupoika vieri vieressä odottamassa, että joku avaisi kaapin oven. Itse asiassa oven avaus onnistuu kyllä kissoilta itseltäänkin, mutta ruokapurkkien kansien avaaminen ei - sattuneesta syystä (joka siis nukkui Hesarin päällä, mutta keskustelun aikana valpastui ja aikoo  nyt osallistua ateriaan)!