Pikkuisen on taas ehtinyt kulua aikaa edellisestä tekstistä, joulu ehti tulla ja mennä - niin ja joulukuusi.
Vanhemmat kissat suhtautuvat joulukuuseen rutiinilla, samoin ne osaavat varoa elävien kynttilöiden tulta. Ihan totta! Mutta Sisu-poika oli silmät pyöreinä ihmetellessään joulukuusen oksia, pisteleviä neulasia ja kaikkea sitä kiiltävää ja heiluvaa sälää, mitä oksille oli ripustettu. Ikkunan puolella oli yksi hopeapallo ihan Sisua varten. Poika sai istua ikkunalaudalla ja heiluttaa palloa.Se oli Sisun mielestä hauskaa.
 |
| Lunta...hm! On kyllä aika kylmää. |
Parisen viikkoa joulun jälkeen satoi parvekkeelle niin paljon lunta (eli siis ohut kerros), että Sisu sai kunnon tassukosketuksen lumeen. Oli hauskaa katsella, kun poika askelsi hyvin varovaisesti lumessa, potkiskeli sitä takajaloillaan ja aina välillä kaapaisi etutassulla suuhun. Aikansa sitä huvia kesti, mutta lumi oli kylmää, tassuja alkoi paleltaa ja poika tuli juoksujalkaa sisään, kun avasin parvekkeen oven. Ja hetken kuluttua hän halusi sinne uudelleen. Tätä kesti sitten jokusen päivän eli siihen saakka, kun lumi suli pois.
 |
| Tuolla aidan takana maassa on lisää lunta, mutta olkoon. Tämä riittää tälle pojalle! |
Joulun aikaan ja myös tammikuussa tuli Prahasta kuvia Nadezjdasta. Laitan ne tähän muidenkin ihailtaviksi. Tyttö on kasvanut ja kaunistunut entisestään.
 |
| Nadezjda vasemmalla vieressään 'isosisko' Sylphida |
 |
| Nadezjda poseeraa joululiinalla. Toisesta tassusta on ajeltu vähän karvoja pois, kun otettiin verinäyte, jotta tiedetään, saako tyttö luvan mennä Ruotsiin kesällä. Kyllä saa. |
Vielä olisi muutama kuva ja tarina julkaistavaksi, mutta en jaksa, kello on paljon, väsyttää. Mitäs jos jatkan huomenna, ihan totta... tai ylihuomenna.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti