Yli kaksi viikkoa on kulunut edellisestä kerrasta, ja sen huomaa ipanoista. Vaippaikä on ohi, nyt touhutaan täyttä vauhtia ympäri lastenhuonetta ja käydään keittiössä ja olohuoneessa asti. Kaisa-emo oli alkuun ihan helisemässä muksujen kanssa: kun toisen sai kannettua koriin, toinen ehti sillä aikaa karata ties minne. Nyt Kaisa on luovuttanut ja tyytyy kulkemaan perässä varoitus- ja neuvomisääniä kuristen. Kolmeviikkoisina pennut tutustuivat ympäristöön korin ulkopuolella, varovasti ja vähän kerrallaan sekä haistelivat ja maistelivat kermaviiliä ja keitettyä kalaa. Viime viikon aikana kaikenlainen ruoka on ruvennut maistumaan, jauheliha ja jopa pienet lihanpalaset. Kala on edelleen suuressa suosiossa, mutta kumma kyllä kana ei kelpaa, vaikka emo kuinka malliksi näyttää, että hyvää on, syökää nyt lapset. Hiekkalaatikkoa on myös jo opittu käyttämään pikkuasioissa - isoa asiaa ei sinne vielä ole ilmestynyt. Leikki on lasten - myös kissalasten - työtä, ja sitä ipanat harrastavat paljon ja tosissaan! He juoksevat, hyppivät, painivat ja kiipeilevät. Allaolevassa kuvassa taustalla näkyy verho, jota pitkin voi ja saa kiivetä vaikka ylös asti, ja sinnehän tyttö eräänä iltana kiipesi melkein oravan nopeudella. Velipoika jäi toiseksi siinä kisassa!
Otsikkona on sana kissanristiäiset eli ipanat ovat nyt saaneet nimet. Tytön nimessä ei ollut mitään miettimistä, se oli päätetty jo siinä vaiheessa kun syntyi tyttöpentu. Ensimmäisen venäjänsinisen kissani Mistlurens Mirjamin mukaan tytöstä tuli Miriam. Poika sai nimekseen Mihail. Eli Mirru ja Miska! Kissallahan täytyy olla kolme eri nimeä, väittää runoilija T.S.Eliot. Tässä niistä kaksi, ja sitä kolmattahan ei tiedä kukaan muu kuin kissa itse!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti